Luonnos sopimukseksi globaalista valuutanvaihtoverosta

copy @ Draft Treaty on Global CTT

Luonnos sopimukseksi globaalista valuutanvaihtoverosta

  1

Luonnos.

  2

Valmistui 24. tammikuuta 2002. Yhteenveto hieman muutettu elokuussa 2005.

  3

Konsultatiivisen asiakirjan ensimmäinen luonnos keskusteltavaksi. Tekijät:

  4

• Heikki Patomäki, kansainvälisen politiikan professori, Helsingin yliopisto, assistenttinsa Phoebe Mooren avustuksella; kun työ tehtiin v. 2002 molemmat toimivat Nottingham Trent-yliopistossa (Isossa-Britanniassa)

  5

• Lieven A. Denys, kansainvälisen ja eurooppalaisen vero-oikeuden professori, Brysselin vapaa yliopisto (Belgia)

  6

Kontakti: Heikki Patomäki heikki@nigd.org; Lieven A. Denys ldenys@vub.ac.be

  7

Esipuhe

  8

Valuutanvaihtovero on kehittynyt kampanjavälineestä vakavasti otettavaksi aloitteeksi kansainvälisellä agendalla. Tämä luonnos vvv-sopimukseksi pyrkii viemään prosessia yhden askeleen eteenpäin. Se esitettiin ensimmäisen kerran Maailman Sosiaalifoorumissa Porto Alegressa tammikuussa 2001. Sen tekninen osa on tarjonnut mallin laille, jonka Belgian parlamentti hyväksyi kesäkuussa 2004.

  9

Valuutanvaihtoveron VVV:n ("Tobinin veron") emansipatorinen potentiaali riippuu tavasta, jolla se toteutetaan. Verolla tulee olla kolme tavoitetta:

  10

(1) Hillitä valuuttamarkkinoita ja siten poikkikansallisia lyhytaikaisia pääomavirtoja. Siten vero vakauttaa finanssimarkkinoita ja lisää valtioiden talouspoliittista omaehtoisuutta.

  11

(2) Luoda globaaleja varoja ennaltaehkäiseviin ja kompensoiviin järjestelyihin ja yleisesti luoda varoja yhteishyviin tarkoituksiin.

  12

(3) Lisätä demokraattista kontrollia globaaleista finanssimarkkinoista ja niiden vapauttamista ja vahvistamista sosiaalista voimista.

  13

Monet visiot VVV:stä keskittyvät vain yhteen näistä veron tavoitteista unohtaen muut pyrkimykset. James Tobinin alkuperäinen ehdotus vuonna 1972 koski vakautta ja valtioiden autonomiaa (1) ja jätti toisen tavoitteen (2) sivuun vähemmän kiinnostavana oheistuotteena. Tobinilla ei ollut itse asiassa mitään sanottavaa kolmannesta tavoitteesta (kohta 3). Jotkut ekonomistit ovat seuraanneet Tobinia tässä suhteessa. Monet myöhemmät ehdotukset ovat olleet kiinnostuneet ainoastaan globaalien tulojen tuottamisesta (kohta 2) ja johtavat niin alhaiseen verotasoon, että valuuttamarkkinoiden voluumiin ja toimintaan ei olisi käytännöllisesti katsoen vaikutusta. Myös myöhemmät viime aikaiset ehdotukset Euroopan Unionin VVV:sta eivät saavuttaisi kaikkia kolmea tavoitetta. Silloin ei syntyisi globaaleja varoja eikä finassimarkkinoiden demokraattista kontrollia. Jos kehitysmaat kutsuttaisiin liittymään järjestelyyn sillä ehdolla, että hyväksyvät Euroopan keskuspankin valvonnan, VVV-järjestely kehittyisi pikemminkin (uus)kolonialistiseksi finanssirakenteeksi.

  14

Ongelma on myös, että Valuutanvaihtoverojärjestön VVVJ:n täytyy pystyä oppimaan ja siten pystyä myös kehittämään itse itseään. VVVJ:n pitää olla avoin eri näkökannoille, pystyä reagoimaan nopeasti odottamattomiin muutoksiin, ja olla kyvykäs ottamaan tarvittaessa uusia tehtäviä vastaan. Lisäksi on luotava oikeudenmukainen, läpinäkyvä ja tilivelvollinen prosessi, jolla päätökset varojen jaosta saavutetaan. Vain tehokas ja vapaan demokraatian järjstöö voi täyttää nämä vaatimukset. Myönteisestä näkökulmasta katsoen VVVJ voisi innoittaa uusia demokraattisen osallistumisen ja tilivelvollisuuden muotoja globaalissa taloushallinnossa esimerkillisellä rakenteellaan ja aloitteellaan.

  15

Luonnos vvv-sopimukseksi yhdistää kaikki tärkeimmät veron tavoitteet. Veron peruste on määritelty niin kokonaisvaltaisesti kuin mahdollista. Ehdotuksessamme verokanta on asetettu kohtuullisen korkealle tasolle (eli 0,1 %) jotta poikkikansallisia finassivirtoja voitaisiin hillitä. Veroa itseään on muunneltu. Kahden portaan veromalli, Spahnin tunnetun mallin mukaisesti, takavarikoi ylenmääräisen keinottelun ansiottomat voitot laukaisemalla korkeamman lisäveron valuuttakurssin epävakauden aikoina. Vero kannetaan kansallisesti ja valtiot pitävät osan tuloista. Kuitenkin suurin osa OECD-maiden verotuloista menee automaattisesti Globaalirahastoon.

  16

VVVJ hallinoi ja valvoo Globaalirahastoa. Koska sille saattaa kertyä enemmän varoja kuin koko YK-järjestelmälle ja Maailmanpankille yhteensä, sen säännöt, periaatteet ja menettelytavat pitää olla legitiimejä ja siten demokraattisia. VVVJ koostuu kolmesta elimestä: Ministerineuvostosta, pysyvästä sihteeristöstä ja Demokraatisesta neuvostosta. Kolmenlaiset toimijat tunnustetaan osanottajaksi: hallitukset, kansalliset parlamentit ja poikkikansallinen kansalaisyhteiskunta, mukaanlukien ei pelkästään kansalaisjärjestöt vaan myös esimerkiksi ammattiliitot. Päätöksenteossa ei pyritä välttämättä konsensukseen, hallitusten ja kansallisten parlamenttien äänivalta riippuu niiden väkiluvusta. Kansalaisyhteiskunnan järjestöt, laajasti käsitettynä, ottavat osaa päätöksentekoon Demokraattisessa neuvostossa.

  17

Ensimmäisessä vaiheessa universaali yksimielisyys Tobinin veron tarpeellisuudesta ei ole tarpeen, vaikka kaikki valtiot ovat vapaita liittymään järjestelyyn yhtäläisin ehdoin. Ehdotettu sopimus astuu voimaan kun sopimuksen 30. ratifioinnin jälkeen tai sinä ajankohtana kun valmisteleva työryhmä on määrittänyt, että sopimuksen ratifioineet sopimusosapuolivatliot käsittävät vähintään 20 % globaaleista valuuttamarkkinoista, niin että kumpi tahansa näistä kahdesta vaihtoehdosta on myöhempi. Eli siis mikä tahansa maaryhmä voi aloittaa järjestelmän milloin tahansa. Tarvitaan ainoistaan valtio, joka on halukas kutsumaan koolle kansainvälisen konferenssin VVV:n luomiseksi ja tarvittavan suuri ryhmä valtioita on kiinnostunut osallistumaan.

  18

VVV:n selittävä ja normatiivinen perustelu ja monet muut luonnossopimuksen perusideat on käsitelty yksityiskohtaisemmin teoksessa H. Patomäki (2001): Democratising Globalisation. The Leverage of the Tobin Tax, Zed: London & New York. Lisäksi, VVV:n avainrooli globaalin demokratian strategiassa käsitellään teoksessa H. Patomäki & T. Teivainen: /{A Possible World. Democratic Transformation of Global Institutions}/, Zed: London & New York, 2004 (saatavissa myös suomeksi ja ruotsiksi; arabian, portugalin ja espanjankieliset laitokset ovat tulossa vuonna 2006).

  19

Patomäki valmisteli esimmäisen hahmotelman luonnoksesta VVV-sopimukseksi syys- ja lokakuussa 2001 Phoebe Mooren avustuksella. Lieven A. Denys antoi paitsi legaalin muodon tälle hahmotelmalle myös muokkasi monia sen perusajatuksia ja lisäsi muutamia omia ehdotuksiaan. Seurauksena on konsultatiivinen dokumentti, joka on avoin konkreettiselle ja yksityiskohtaiselle keskustelulle. Periaatteessa kaikki on nyt kuitenkin valmista 30 valtiolle allekirjoittaa ja ratifioida sopimus ja luoda VVVJ.

  20

Pyydämme edelleen globaalilta kansalaisyhteiskunnalta, valtioiden edustajilta ja muilta osapuolilta kommentteja. Pyrkimyksenä on saattaa luonnos VVV-sopimuksesta julkisen demokraattisen keskustelun kohteeksi ennenkuin ryhdytään formaaleihin neuvotteluihin.

  21

Seuraavassa tekstissä on kaksi osaa. Ensimmäinen osa on tiivistelmämuistio, joka selittää perusajatukset selkokielisesti. Toinen osa on luonnos itse sopimuslakitekstiksi.

  22

Brysselissä ja Helsingissä elokuussa 2005,

  23

Lieven A. Denys ldenys@vub.ac.be Heikki Patomäki heikki@nigd.org

  24

TIIVISTELMÄ

  25

Tässä muistiossa tiivistetään Valuutanvaihtoveron sopimusluonnoksen perusideat. Ehdotetut säännöt, periaatteet ja menettelytavat esitetään pääsääntöisesti samassa järjestyksessä kuin itse sopimusluonnoksessa. Tämän muistion lopussa on sopimusluonnoksen johdantoteksti, jonka jatkeena ovat formaalin lakitekstin artiklat ja kappaleet.

  26

1 Veron peruste

  27

Kaikkia kansainvälisiä valuutanvaihtotransaktioita verotetaan saman verokannan mukaisesti, mukaanlukien kaikki valuuttatransaktiot ja johdannaiset, oli ne sitten tehty välittömästi tai futuurisopimuksilla. Sekä myyjä että ostaja maksaa veroa, olipa sitten kyse tukkumyyntitasosta (valuuttadiilereiden väliset markkinat) tai jälleenmyyntitasosta (pankkien asiakkaat). Valtaosa lain legaalista rungosta pohjautuu Euroopan komission kuudenteen ALV-direktiiviin, joka on tarjonnut mallin myös keski- ja itä-Euroopan valtioille, Venäjälle, Kiinalle ja monille muille valtioille.

  28

Valuuttatransaktioiden korvikkeiden tapauksessa valtiot ulottavat valuutanvaihtoveron VVV:n kattamaan korvikkeet. Valuutanvaihtoverojärjestö VVVJ voi kuitenkin päätyä ekslusiiviseen listaan valuutanvaihtoon rinnastettavista transaktioista ja rekisteriöityjä toimijoita koskevaan ekslusiiviseen järjestelmään.

  29

Valtiot pidättäytyvät aloittamasta tai ylläpitämästä veroparatiiseja finanssikeskuksissaan tai niiden ulkopuolella ja potentiaalisen veronkierron ollessa kysessä sopivat sulkevansa posaanreiät ja sääntelevänsä niitä. Ne vaihtavat tietoja VVVJ:n kanssa kaikista ongelmista ja pyrkivät etsimään kollektiivisia ratkaisuja näihin ongelmiin.

  30

2 Verokanta kahden portaan järjestelmässä

  31

VVV pannaan toimeen Spahnin kahden portaan järjestelmän mukaisesti valuuttojen suojaamiseksi spekulatiivisilta hyökkäyksiltä. VVVJ määrittelee hyväksyttävän vaihteluvälin, jonka sisällä sovelletaan alhaista verokantaa. Kun kauppahinta ohittaa raja-arvon, se laukaisee automaattisesti lisämaksun paljon korkeammalla verokannalla.

  32

Perusverokannaksi määrätään 0.1 % [tai kuten sovitaan], jota sovelltaan normaaleille valuuttatransaktioille.

  33

Kun valuuttakurssi rikkoo aikaisemmin asetetun vaihteluvälin rajat, sovelletaan korotetua lisäverokantaa, joka voi olla 80 prosenttia [tai kuten toisin sovitaan]. Raja-arvot määritellään crawling peg- eli liukuvan pariteetin menetelmällä, joka perustuu valuuttakurssin vaihteleviin keskiarvoihin suhteessa kyseessäolevan maan neljän tärkeimmän valuutan painotettuun koriin.

  34

Kahden portaan järjestelmä tähtää ylenmääräisen keinottelun ansiottomien voittojen takavarikointiin laukaisemalla korkeamman veron valuuttakurssien epävakauden aikoina.

  35

3 Perusvaluutanvaihtoveron kantaminen kansallisesti

  36

Kansalliset veroviranomaiset ohjaavat veron kantamista kansallisesti yhteistyössä keskuspankkien kanssa niin, että niillä on pääsy tarpeellisiin tietoihin, jota ylläpitää sellaiset instituutiot kuin Continuous Link Settlement Bank. Ammattimaiset välittäjät maksavan valuutanvaihtoveroa; jos sellaista välittäjää ei ole kyseessä (esimerkiksi ryhmä yhtiöitä), itse verovelvollinen on maksuvelvollinen.

  37

Jokainen maa kantaa VVV:n kaikista maahan asettuneiden pankkien ja muiden finassialan toimijoiden transaktoista, riippumatta siitä missä transaktio on tapahtunut tai tilitys tehty. Tämä koskee kaikkia yhtiötä, mukaanlukien ne jotka ovat asettuneet veroparatiiseihin. Kun ne tekevät kauppoja VVV-vyöhykkeen ulkopuolelta tulevien toimijoiden kanssa, ne maksavat veron kokonaisuudessaan. Veronmaksuvelvollisuus on finanssialan toimijoilla itsellään, riippumatta siitä miten ja missä kauppa on tehty ja transaktio tilitetty.

  38

Veroa siis peritään myös niiltä toimijoilta, joiden kotimaa ei ota osaa tähän sopimukseen, mutta jotka tekevät transaktioita valuuttadiilereiden toimipaikoissa VVV-vyöhykkellä tai jos käyttävät VVV-vyöhykkeen maiden tai valuuttaliitojen valuuttoja.

  39

VVVJ avustaa kansallisia viranomaisia tekemään tarvittavia muutoksia asiaankuuluviin kirjanpitokäytäntöihin ja valuutanvaihdon sääntöihin ja periaatteisiin, mukaanlukien tiskin yli tapahtuvat kaupat (OTC), taatakseen kattavan veronperintäjärjestelmän. Tämä sopimus on yhteensopiva sen tavoitteen kanssa, että suuri osa verosta kannettaisiin käyttämällä formaalia ja laillistettua nettopositioiden keskitettyä tilitysjärjestelmää, joka on jo käytössä (Continous Link Settlement Bank).

  40

Pitäen mielessä tämän sopimuksen päämäärät, valtiot sopivat vaihtavansa tarvittavia tietoja ja pyrkivänsä läpinäkyvyyteen suhteessa valuuttamarkkinoihin ja niiden verotukseen.

  41

4 Globaalirahasto ja kansallinen liikkumavara

  42

Koska kehittyneet maat antavat 80 % ja kehitysmaat 30 % vvv-tuloista VVVJ:lle, loput 20 % ja 70 % tuloista varataan kansalliseen käyttöön. Kansalliset hallitukset saavat vapaasti päättää miten haluavat käyttää kansalliset osuutensa.

  43

VVVJ:n jäsenmaat varaavat siten oikeuden lisätä liikkumavaraa ja kansallista itsemäärämistään keräämällä veroja sen kautta, että niillä on vapaus käyttää kansallinen osuus tuloista ja saamalla lisää omaehtoisuutta talouspolitiikassaan. Ne saavuttavat myös lisää itsemäärämistä ottamalla osaa VVVJ:n demokraattisen päätöksentekoon, joka jakaa varoja globaaleihin yhteishyviin tarkoituksiin.

  44

Osa Globaalirahaston varoista (Ministerineuvoston ja Demokraattisen neuvoston päätösten mukaisesti) ohjataan Globaalin interventiorahastoon, joka tukee sellaisia valuuttoja, joista ei enää käydä kauppaa tai joiden hinta heikentyy kiihtyvää vauhtia, ostamalla kyseistä valuuttaa riittävällä voluumilla markkinahinnoin.

  45

5 VVVJ:n rakenne

  46

• 1. Ministerineuvosto

  47

Ministerineuvosto on VVVJ:n tärkein päätöksentekoelin. Jäsenvaltioista koostuva Ministerineuvosto tekee päätöksiä enemmistöäänestyksiin, joissa äänet on painotettu yhdestä kolmeen suhteessa valtion väkimäärään, ja sopimuksen asettamien sääntöjen mukaisesti. Asiakysymyksiä koskevat päätökset tehdään sopimusosapuolivaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä; muut päätökset tehdään läsnäolevien ja äänestävien sopimusosapuolivaltioiden yksinkertaisella ääntenenemmistöllä.

  48

Ministerineuvosto kokoontuu säännöllisesti. Puheenjohtaja voi kutsua Ministerineuvoston koolle milloin vain, jos epätavanomaiset odottomattomat olosuhteet vaativat nopeita toimenpiteitä.

  49

• 2. Pysyvä sihteeristö

  50

VVVJ:n pysyvä sihteeristö perustetaan VVV:n ensimmäisessä toimeenpanovaiheessa. Sihteeristön kulut maksetaan aluksi suhteessa osallistuvien valtioiden YK-maksuosuuksiin [tai jos toisin sovitaan].

  51

Sihteeristön velvollisuuksiin kuuluu:

  52

a. Kansainvälisten menettelytapojen ja välttämättömien konventioiden suunnittelu ja koordinaatio.

  53

b. VVVJn kokouksien järjestäminen.

  54

c. Globaalirahaston hallinnoiminen ja tilien hoito.

  55

d. Ministerineuvoston ja Demokraatisen neuvoston päätösten toimeenpano.

  56

e. Markkinakehityksen ja valtioiden valvontamenettelyjen seuranta ja kaikkien relevanttien tapahtumien tuominen Ministerineuvoston ja Demokraattisen neuvoston tietoon.

  57

f. Yhteistyössä kehitysmaiden ja pienten maiden, kuten veroparatiisisaarivaltoiden, kanssa tutkimusten tekeminen vaihtoehtoisista tavoista, joilla niiden talous voitaisiin järjestää,

  58

g. Mikä tahansa muu tehtävä joka aiheutuu tämän sopimuksen toimeenpanosta.

  59

Sihteeristö on vastuuvelvollinen Ministerineuvostolle. Sen puolivuotisraportit on hyväksyttävä Demokraatisessa neuvostossa. Tämän laiminlyöminen voi johtaa esimerkiksi sihteeristön kolmen ylimmän johtajan vaihtoon.

  60

• 3. Demokraattinen neuvosto

  61

Demokraatinen neuvosto on autonominen ja Ministerineuvosto on sille tilivelvollinen. Sillä on täydet valtuudet tehdä esityksiä missä tahansa VVV:on liittyvässä asiaissa tai globaalien tulojen käytössä. Se määrää VVVJ:n budjetista Ministerineuvoston valmistelemana. Ministerineuvosto on velvoitettu tekemään päätökensaä Demokraattisen neuvoston hyväksymien suuntalinjojen mukaisesti.

  62

Demokraatinen neuvosto koostuu hallitusten ja demokraattisesti valittujen kansallisten parlamenttien edustajien sekä kansalaisjärjestöjen edustuksesta, joka valitaan seulontamenetelmän ja arvonnan kautta. Jokaisella hallituksella on yksi edustaja, Demokraattisesti valituilla kansallisilla parlamenteilla on yhdestä viiteen edustajaa riippuen väkiluvusta. Kansalaisyhteiskunnan edustajien määrä vastaa 3/4 hallitusten ja kansallisten parlamenttien edustajien määrästä.

  63

Demokraattinen neuvosto kokoontuu esimerkiksi kahdesti vuodessa, välittömästi ennen ja samanaikaisesti Ministerineuvoston kokousta.

  64

6 Toimeenpanovaiheita

  65

VVV voidaan toimeenpanna monivaiheisena järjestelmänä.

  66

Eri vaiheet antavat valtioryhmille aikaa luoda yhteinen organisaatio, joka kykenee hallinoimaan veroa, ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin veroparatiiseja kohtaan sekä osallistumaan samoin muihin vastaaviin aloitteisiin.

  67

• Siirtymäaika

  68

Siirtymäaikana ensimmäiseen vaiheeseen valmisteluryhmä (joka koostuu siihen liittyneistä valtioista) keskustelee, järjestää ja formuloi Valuutanvaihtoverojärjestön.

  69

• Voimaanastuminen

  70

Ensimmäisessä kansainvälisessä konferenssissa hallitustaan edustava ministeri voi olla miltä tahansa hallintoalalta. Heillä tulee olla seuranaan esimerkiksi parlamenttien edustajat. Ensimmäinen kansainvälinen konferenssi on avoin kansalaisyhteiskunnan edustajille. Sopimus astuu voimaan kun vähintään 30 valtioita on sen allekirjoittanut ja ratifioinut, ja kun maaryhmä käsittää 20 % globaaleista valuutanvaihtomarkkinoista, mitattuna kansallisten aktiviteettien kertymästä kotipaikan mukaan. Mikään ei estä valtiota liittymästä VVV-järjestöön kunhan hyväksyy sopimuksen velvoitteiden sitoumukset. Päinvastoin, kaikki maailman valtiot kutsutaan liittymään VVV-järjestöön.

  71

• Ensimmäinen vaihe

  72

Valuutanvaihtoverojärjestelmän toiminnot ensimmäisessä vaiheessa ovat seuraavat.

  73

i. VVVJ ja sen pysyvä sihteeristö perustetaan niin, että osallistuvat valtiot maksavat sen kulut suhteessa YK:n maksuosuuksiinsa .

  74

ii. VVVJ:n päämajan sijoituspaikasta päätetään. Jos siitä ei päästä yksimielisyyteen kohtuullisessa ajassa, sijoituspaikka päätetään tarkoituksenmukaiseksi katsotulla mnettelytavalla, jos se on tarpeen.

  75

iii. VVVJ avustaa kansallisia viranomaisia luomaan yhdenmukaisen veronkantojärjestelmän ja tilitysjärjestelmän Globaalirahastoon. VVVJ perustaa crawling peg- eli liukuvan pariteetin järjestelmän osallistuvien valuuttojen välille ja luo siten pohjan valuutanvaihdon verotuksen kahden portaan järjestelmällä.

  76

iv. VVVJ:ön perustetaan Globaalirahasto, johon kansalliset viranomaiset tilittävät sovitun osuuden verotuloistaan.

  77

v. VVVJ huolehtii aluksi valvonnasta ja tilintarkastuksesta.

  78

vi. Ensimmäisessä vaiheessa VVVJ on riippumaton kaikista alueellisista ja kansainvälisistä järjestöistä.

  79

• Toinen vaihe

  80

Valuutanvaihtoverojärjestelmä siirtyy toiseen vaiheeseen kun maat, jotka kattavat vähintään 90 % transaktioista valuuttamarkkinoilla toimeenpanevat aktiivisesti valuutanvaihtoveroa ja kaikki merkittävät finanssikeskukset ja suurin osa muista maista ovat liittyneet järjestelmän ensimmäiseen vaiheeseen.

  81

Tässä vaiheessa VVVJ tutkii syvällisesti toimintaansa ja rakennettaan tulevan valuutanvaihtoverojärjestelyjen ymmärtämiseksi ja valtiot kollektiivisesti päättävät toimenpiteistä tulevien järjestelyjen rakenteellisesta muotoilusta. Edustukselliset valtiot harkitsevat ryhtyvätkö ne intensiivisempään kumppanuuteen muiden olemassaolevien kansainvälisten järjestöjen, erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien, kanssa ja hyödynnetäänkö näitä foorumeita keskusteluun kansainvälisten tulojen käytöstä. Valtiot päättävät hakeeko VVVJ valtiollista asemaa YK:ssa, mahdollisen Taloudellisen turvallisuusneuoston muodossa, tai hallinnassa, Globaalihallinnon komissio (Comission of Global Governance) ehdotusten mukaisesti.

  82

Riitojeratkaisu

  83

Kahden tai useamman sopimusosapuolivaltion välinen kiista, joka liittyy tämän sopimuksen tulkintaan tai soveltamiseen ja jota ei ratkaista neuvotteluin kolmen kuukauden kuluessa sen ilmaantumisesta, saatetaan Ministerineuvoston käsiteltäväksi. Ministerineuvosto voi itse pyrkiä ratkaisemaan riidan tai voi antaa suosituksia muista riitojenratkaisukeinoista, mukaan luettuna asian saattaminen Demokraattisen neuvoston tai Kansainvälisen tuomioistuimen käsiteltäväksi kyseisen tuomioistuimen perussäännön mukaisesti.

  84

Muutokset

  85

Seitsemän vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta sopimusosapuolivaltio voi esittää muutoksia siihen. Aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua ilmoituspäivästä Demokraattinen neuvosto päättää seuraavassa istunnossaan läsnäolevien ja äänestävien sopimusosapuolivaltioiden ääntenenemmistöllä, otetaanko ehdotus käsiteltäväksi. Demokraattinen neuvosto käsittelee ehdotusta välittömästi tai kutsuu koolle Tarkistuskonferenssin, jos kysymys sitä edellyttää. Muutoksen hyväksyminen Demokraattisessa neuvostossa tai Tarkistuskonferenssissa sellaisessa tapauksessa, että siitä ei saavuteta yksimielisyyttä, edellyttää sopimusosapuolivaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöä.

  86

Irtisanominen

  87

Sopimusosapuolivaltio voi Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille osoitetulla kirjallisella ilmoituksella irtisanoa tämän perussäännön. Irtisanominen tulee voimaan vuoden kuluttua ilmoituksen vastaanottamispäivästä, ellei ilmoituksessa mainita myöhempää päivämäärää.

  88

LUONNOS SOPIMUKSEKSI GLOBAALISTA VALUUTANVAIHTOVEROSTA

  89

JOHDANTO

  90

KORKEAT SOPIMUSOSAPUOLET...

  91

OTTAEN HUOMIOON valuutta- ja muiden rahoituskriisien kauaskantoiset haitalliset vaikutukset

  92

HALUAVAT vähentää lyhytaikaisten poikkikansallisten pääomavirtojen ylenmääräistä valtaa

  93

PITÄEN mielessä erot kansallisissa taloudellisissa olosuhteissa ja siitä johtuvan tarpeen tiettyyn omaehtoisuuteen talouspoliittisissa valinnoissa, ilman että heikennetään monenkeskisiä taloudellisia järjestelyjä

  94

HALUAVAT luoda tuloja, jotka voidaan käytää kehitykseen ja muihin sosiaalisiin ja taloudellisiin päämääriin, jotka tulee määrätä globaalisti

  95

OVAT VAKAASTI PÄÄTTÄNEET puuttua ilmeneviin veronkierto-ongelmiin, ja valvoa ja säädellä tarkoituksenmukaisella tavalla veroparatiiseja

  96

PÄÄTTÄNEET aloittaa uuden demokraattisen vaiheen globaalin taloushallinnon monenkeskisen järjestelmän kehityksessä

  97

VAHVISTAVAT sitoumuksensa demokratian ja lainvoimaisuuden periaatteille, joita tulee soveltaa myös kansainvälisiin ja poikkikansallisiin suhteisiin

  98

OVAT PÄÄTTÄNEET ottaa käyttöön Valuutanvaihtoveron ja perustaa Valuutanvaihtoverojärjestön

  99

OVAT PÄÄTTÄNEET solmia tämän sopimuksen ja tätä varten nimenneet täysivaltaisiksi edustajikseen: [---]

  100

JOTKA vaihdettuaan oikeiksi ja asianmukaisiksi todetut valtakirjansa ovat sopineet seuraavaa.

  101

OSA 1 YLEISET MÄÄRÄYKSET

  102

[Yleiset määräykset]

ARTIKLA 1

  103

Tällä sopimuksella SOPIMUSOSAPUOLET perustavat keskenään Valuutanvaihtoverojärjestön, jäljempänä "VVVJ"

  104

ja ottavat käyttöön VALUUTANVAIHTOVERON, jäljempänä "VVV"

  105

SOPIMUKSEN PÄÄMÄÄRÄ

  106

[Sopimuksen päämäärä]

ARTIKLA 2

  107

Tämä Sopimus tähtää seuraaviin tavoitteisiin:

  108

1. Hillitä rahoituksen epävakautta globaalissa taloudessa.

  109

2. Luoda verotuloja käytettäviksi globaaleihin yhteishyvän tarkoituksiin.

  110

3. Valvoa ja ohjata globaalin Valuutanvaihtoveron toimeenpanoa.

  111

4. Innoittaa uusien demokraatisen osallistumisen ja tilivelvollisuuden muotojen kehittymistä globaalissa taloushallinnossa, josta tämä sopimus on järjestelmänä ja aloitteena esimerkki.

  112

5. Rakentaa tämä sopimus niin että VVVJ:n keskusteluissa ja päätöksenteossa otetaan huomioon se kuinka tämän sopimuksen alullepanemaa politiikkaa ja yhteistyötä pitää tarvittaessa muuttaa, jotta varmistetaan VVVJ-mekanismin tuloksellisuus.

  113

OSA II VALUUTANVAIHTOVERO

  114

[Valuutanvaihtovero]

ARTIKLA 3

  115

§ 1 Sopimusosapuolivaltiot ottavat käyttöön Valuutanvaihtoveron artiklojen 4 - 16 määrittelemien periaatteiden mukaisesti.

  116

§ 2 VVV:n tulot:

  117

• 1. Sopimusosapuolivaltiot, jotka ovat OECD:n jäseniä, paitsi Meksiko ja Etelä-Korea, maksavat, säännöllisin väliajoin, 80

  118

• 2. Muut valtiot mukaanlukien Meksiko ja Etelä-Korea maksavat 30 % [tai kuten sovitaan] verotuloista Globaaliin interventiorahastoon.

  119

§ 3 Ajanjaksona ennen artiklan 24 kappaleen 1 tarkoittamaa Tarkistuskonferenssin kokoontumista on käytössä lisävero kotimaisesta valuuttalainannasta ei-jäsenvaltioihin artiklan 18 mukaisesti perustetun Ministerineuvoston määrittelemänä. Veroaste on 2 % [tai kuten sovitaan]. Veronkannossa noudatetaan artikloissa 4-16 esitettyjä periaatteita.

  120

§ 4 Demokraattinen neuvosto, joka on perustettu 19 artiklan mukaisesti, esittää Ministerineuvostolle asettavaksi 25 % veron jokaiselle ulos tai sisäänpäin suuntautuvalle pääomasiirrolle yhteistyöstä kieltäytyvään veroparatiisiin ja veroparatiisista, mikäli se uhkaa millään mahdollisella tavalla tämän sopimuksen odotettua onnistumista. Demokraattisen neuvoston esityksen toimeenpanon laiminlyönti kuuden kuukauden ajan johtaa siihen, että Demokraattiselle neuvostolla on täysi toimivalta toimia kyseissä asiassa itsenäisesti.

  121

OSASTO I JOHDANTOSÄÄNNÖKSET

  122

ARTIKLA 4

  123

Sopimusosapuolivaltioiden on annettava tarvittavat lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, jotta niiden järjestelmät näin muutettuina tulisivat voimaan mahdollisimman pian artiklan 27 mukaisesti.

  124

OSASTO II SOVELTAMISALA

  125

ARTIKLA 5

  126

VVV on kannettava verovelvollisen maan alueella suoraan tai epäsuorasti tekemistä valuuttatransaktioista, käteisenä tai ennakkona, oli se suoritettu giro-pankkisiirtona tai ei.

  127

OSASTO III ALUEELLINEN SOVELTAMISALA

  128

ARTIKLA 6

  129

Tässä yleissopimuksessa "maan alueella" tarkoittaa liitteen I määrittelemää sopimusosapuolivaltion aluetta ja Unionin alueellista soveltamisalaa niille sopimusosapuolivaltioille, jotka kuuluvat Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksella luotuun Euroopan talous- ja rahaliittoon.

  130

OSASTO IV VEROVELVOLLISET

  131

ARTIKLA 7

  132

§ 1 "Verovelvollisella" tarkoitetaan jokaista henkilöä, joka tekee veronalaisen valuuttatransaktion, vaikkakin satunnaisesti.

  133

§ 2 Veropetosten, veron kiertämisen ja muiden väärinkäytösten estämiseksi sopimusosapuolivaltio voi käsitellä yhtenä verovelvollisena sellaisia maan alueelle sijoittautuneita henkilöitä, jotka ovat oikeudellisesti itsenäisiä, mutta joilla on läheiset rahoitukselliset, taloudelliset ja hallinnolliset suhteet toisiinsa.

  134

OSASTO V VERONALAISET TRANSAKTIOT

  135

ARTIKLA 8

  136

§ 1 Valuuttatransaktio merkitsee jonkun valtion valuutan omistuksen vaihtoa toisen valtion valuuttaan. Sopimusosapuolivaltio voi käsittää transaktiot niin että transaktion molemmat verovelvolliset osapuolet muodostavat yksittäisen transaktion.

  137

§ 2 Tämä artikkelin soveltamisessa käsitetään yksittäisiksi valtioksi ne sopimusosapuolivaltiot, jotka kuuluvat Euroopan talous- ja rahaliitoon, tai ovat muita valtioita, joilla on yhteisvaluuutta.

  138

§ 3 "Valtion valuutalla" tarkoitetaan valuuttaa, laillisina maksuvälineinä käytettäviä seteleitä ja kolikoita, lukuun ottamatta keräilyseteleitä ja -kolikoita: keräilyrahoina pidetään kulta-, hopea- ja muita metallikolikoita ja seteleitä, joita ei tavallisesti käytetä laillisina maksuvälineinä, sekä numismaattisesti arvokkaita kolikoita.

  139

§ 4 "Valuuttatransaktiona" on pidettävä myös valuutanvaihtoa osto- tai myyntikomissiota koskevan sopimuksen perusteella. Niissä tapauksissa joissa verovelvollinen omissa nimissään toisen verovelvollisen puolesta osallistuu valuuttatransaktioon, hänet katsotaan ottaneen vastaan ja luovuttaneen kyseiset valuutat. Verovelvollisen, joka omissa nimissään mutta toisen lukuun toimien osallistuu palvelujen valuuttatransaktioon, on katsottava henkilökohtaisesti vastaanottaneen ja suorittaneen kyseiset valuutat.

  140

§ 5 "Valuuttatransaktiolla" tarkoitetaan myös sellaisia finanssi-instrumenttien transaktioita, tai derivaatteja, joilla on sama vaikutus kuin valuutanvaihdolla, mukaanlukien niiden instrumenttien transaktiot, joista aiheutuu riski valuutan arvon vaihteluun, ja jotka sisältävät sovitun varallisuuden vastikkeellisen vaihdon, joka korvaa laillisen maksuvälineen vaihdon.

  141

OSASTO VI VEROLLISEN TRANSAKTION PAIKKA

  142

ARTIKLA 9

  143

§ 1 Veronalaisen transaktion suorituspaikkana on pidettävä:

  144

1. sitä paikkaa, jossa valuuttasiirron luovuttavalla osapuolella on liiketoimintansa kotipaikka tai kiinteä toimipaikka, johon transaktiot voidaan osoittaa tai, taikka jos tällaista kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa ei ole, hänen kotipaikkansa tai pysyvää asuinpaikkaansa.

  145

2. sitä paikkakuntaa, jossa valuuttasiirron vastaanottavalla osapuolella on liiketoimintansa kotipaikka tai kiinteä toimipaikka, johon transaktiot voidaan osoittaa tai, taikka jos tällaista kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa ei ole, hänen kotipaikkaa tai pysyvää asuinpaikkaa, kun siirron luovuttava osapuoli on asettunut sopimusosapuolivaltion alueen ulkopuolelle ja siirron vastaanottaja on asettunut sopimusosapuolivaltion alueelle.

  146

3. sitä paikkaa, jossa välittäjällä on liiketoimintansa kotipaikka tai kiinteä toimipaikka, johon transaktiot voidaan osoittaa tai, kun valuuttasiirron luovuttavalla osapuolella ja vastaaottavalla osapuolella ei ole liiketoimintansa kotipaikkaa tai kiinteä toimipaikkaa sopimusosapuolivaltion alueella;

  147

4. sitä paikkaa jossa maksu, suoritus tai lopputilitys tapahtuu, tai sitä paikkaa, jossa välitys tai kauppa, tai sitä paikkaa jossa maksun kirjaaminen on tehty, tässä esitetyssä järjestyksessä, jos kyseinen paikka sijaitsee sopimusosapuolivaltion alueella kun transaktion paikkakunta ei sijaitse artikkelien 9 § 1 kohtien 1-3 mukaisesti sopimusosapuolivaltion alueella.

  148

5. sopimusosapuolivaltiota, jonka valuutta artiklan 8 § 3 mukaisesti on transaktion valuutta.

  149

§ 2 Jotta verotus kahteen kertaan vältettäisiin, sopimusosavaltiopuoli vapauttaa ne transaktiot, joista on toisessa valtiossa kannettu VVV tai VVV:n kaltainen vero kun verotettavan transaktion paikka on kyseisen Valtion alueen ulkopuolella artiklan 9 § 1, kohdan 1 mukaisesti.

  150

OSASTO VII VEROTETTAVA TAPAHTUMA JA VEROSAATAVAN SYNTYMINEN

  151

ARTIKLA 10

  152

§ 1 "Verotettavalla tapahtumalla" tarkoitetaan tapahtumaa, jonka johdosta verosaatavan syntymiselle välttämättömät oikeudelliset edellytykset täyttyvät.

  153

§ 2 "Verosaatavan syntymisellä"tarkoitetaan veroviranomaisille lain nojalla tietystä hetkestä alkaen annettua oikeutta vaatia veronmaksuvelvolliselta veron maksamista, vaikka valuutanvaihtoa tai sitä koskevaan suoritusta voitaisiinkin lykätä.

  154

§ 3 Verotettava tapahtuma toteutuu ja verosaatava syntyy, silloin kun maksu on vastaanotettu tai transaktio suoritetaan.

  155

OSASTO VIII VERON PERUSTE

  156

ARTIKLA 11

  157

§ 1 Veron perusteen on oltava kaikki se, mikä muodostaa luovuttajan näistä liiketoimista vastaanottajalta tai kolmannelta osapuolelta saaman tai saatavan vastikkeen.

  158

§ 2 Veron perusteeseen on sisällytettävä kyseisen liiketoimen käypä bruttoarvo ja satunnaiset kustannukset. Erillisen sopimuksen kattamat kustannukset katsotaan satunnaisiksi kustannuksiksi.

  159

§ 3 Sopimuksen mitätöinnin, peruutuksen tai purkamisen taikka kauppahinnan maksamisen täyden tai osittaisen laiminlyönnin tai transaktion suorittamisen jälkeen myönnettävän hinnanalennuksen johdosta on veron perustetta vastaavasti alennettava sopimusosapuolivaltioiden määräämin edellytyksin.

  160

Sopimusosapuolivaltiot voivat kuitenkin olla soveltamatta tätä säännöstä maksun täyden tai osittaisen laiminlyönnin osalta.

  161

OSASTO IX VEROKANTA

  162

ARTIKLA 12

  163

§ 1 Yleinen verokanta vahvistetaan prosenttiosuutena veron perusteesta ja on [0,0255 tai 0,1 % tai kuten sovitaan]. Kun sopijaosapuolivaltio ottaa käyttöön artiklan 8 § 1 toisen lausekkeen, veroaste kaksinkertaistuu.

  164

§ 2 Korotetua verokantaa, joka voi olla enintään 80 prosenttia, sovelletaan niihin transaktiohin, jotka tapahtuvat kun valuuttakurssi rikkoo aikaisemmin asetetun vaihteluvälin rajat, kuten on määritelty kappaleessa 3.

  165

§ 3 [Ministerineuvosto] asettaa vaihteluvälin crawling peg- eli liukuvan pariteetin menetelmällä, joka perustuu valuuttakurssin vaihteleviin keskiarvoihin suhteessa jokaisen sopimusosapuolivaltion neljän tärkeimmän valuutan painotettuun koriin.

  166

§ 4 Verollisiin transaktioihin on sovellettava sitä verokantaa, joka on voimassa verotettavan tapahtuman toteutuessa.

  167

§ 5 Sopimusosapuolivaltiot voivat verokannan muuttuessa:

  168

• - suorittaa 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tarvittavat tarkennukset ottaakseen huomioon valuutanvaihton hetkellä sovellettavan verokannan,

  169

• - toteuttaa tarvittavat siirtymätoimenpiteet.

  170

§ 6 Kun verovelvollinen siirtyy tavallisesta verotusjärjestelmästä erityisjärjestelmään tai päinvastoin, jäsenvaltiot voivat toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, joilla estetään verovelvolliselle aiheutuva perusteeton hyöty tai haitta.

  171

OSASTO X VERONMAKSUVELVOLLISET

  172

ARTIKLA 13

  173

§ 1 Verovelvolliset, jotka suorittavat verollisia transaktioita, ovat velvolliset maksamaan veroa sopimusosapuolivaltion viranomaisille.

  174

Sopimusosapuolivaltiot voivat myös määrätä muun henkilön kuin verovelvollisen vastuuseen yhteisvastuullisesti veron maksamisesta kun kyseinen transaktioon sisältyy sopimusosapuolen valuuttaa.

  175

§ 2 Jos verollisen transaktion suorittaa ulkomaille sijoittautunut verovelvollinen, sopimusosapuolivaltiot voivat määrätä toisen henkilön maksamaan veron. Tähän tarkoitukseen voidaan nimetä erityisesti veroedustaja tai verollisen transaktion vastaanottaja.

  176

§ 3 Kohtia 1 ja 2 ei sovelleta vaan vero lankea maksettavaksi välittäjälle, kun ainakin yksi verovelvollisista on pyytänyt välittäjän hoitamaan valuutanvaihdon ja jos sopimusosapuolen kompetentit viranomaiset ovat valtuuttaneet kyseisen välittäjän tähän toimintaan. Tämä valtuutuksen ehtona voi olla takuiden esittäminen.

  177

OSASTO XI TUKKUMARKKINOIDEN VEROTUKSEN ERITYISJÄRJESTELMÄT

  178

ARTIKLA 14

  179

Sopimusosapuolivaltiot, jotka voisivat kohdata vaikeuksia tavallisen verojärjestelmän soveltamisessa verovelvollisiin näiden toiminnan tai rakenteen vuoksi, voivat vahvistamillaan edellytyksillä ja rajoituksilla, ja Ministerineuvoston suostumuksella, noudattaa tukkumarkkinoiden tasolla yksinkertaistettuja verotusta ja veronkantoa koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä, erityisesti vakiokantajärjestelmiä, jos tämä ei johda verotuksen kevenemiseen.

  180

OSASTO XII ERITYISTOIMENPITEET VERONKANNON OIKEASTA SOVELTAMISESTA JA VEROPETOSTEN ESTÄMISEKSI

  181

ARTIKLA 15

  182

§ 1 Sopijaosapuolivaltiot voivat säätää muista velvoitteista, joita ne pitävät välttämättöminä veron asianmukaisesti kantamiseksi ja veronkierron ja veropetosten estämiseksi mukaanlukien hallinnollisten sakkojen ja rikosoikeudellisten kanteiden asettamisesta, tämän kuitenkaan rajoittamatta 13 artiklan ja tämän artiklan nojalla annettavien säännösten soveltamista,

  183

§ 2 Sopijaosapuolivaltiot toimivat täydessä yhteistyössä muiden sopijaosapuolivaltioiden, VVVJ:n ja muiden instituutioiden ja henkilöiden kanssa veron kunnolliseksi soveltamiseksi ja toimeenpanemiseksi.

  184

Sopijaosapuolet katsovat tähän sopimuksen kuuluviksi Strasbourgissa 25 tammikuuta 1988 solmittuun Veroasioiden hallinnollisen yhteistyösopimuksen (Convention on Mutual Administrative Assistance in Tax Matters) säädökset, joita sovelletaan tarpeellisin muutoksin VVV:hen rajoittuen.

  185

Sopijaosapuolet toimivat yhteistyössä sellaisten laitosten kanssa jotka Demokraattinen neuvosto asettaa Ministerineuvoston aloitteesta tarkastamaan, arvioimaan ja tutkimaan VVV:n toimeenpanoa.

  186

§ 3 VVVJ voi tehdä mitä tahansa sopimuksia laitosten ja henkilöiden kanssa yhteistyöstä veron noudattamiseksi, valvomiseksi ja täyttöönpanemiseksi.

  187

§ 4 Verovelvollisen on tehtävä ilmoitus sopijaosapuolivaltion vahvistamassa määräajassa. Jäsenvaltiot voivat vahvistaa eri pituisia kausia, jotka eivät kuitenkaan saa olla yhtä vuotta pidempiä. Ilmoituksessa on annettava kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen syntyneen verosaatavan määrän toteamiseksi, mukaan lukien transaktioiden kokonaismäärä, jos se on tarpeen veron määräytymisperusteen toteamiseksi.

  188

§ 5 Verovelvollisen on maksettava vero ilmoituksen tekemisen yhteydessä. Sopijaosapuolivaltiot voivat kuitenkin asettaa maksun suoritukselle eri määräpäivän tai vaatia ilmoituksen ennakkomaksun.

  189

§ 6 Sopimusosapuolivaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ne henkilöt jotksa ovat velvollisia maksamaan veroa ulkomaille sijoittautuneen verovelvollisen asemesta tai jotka ovat yhteisvastuullisia veron maksamisesta, täyttävät edellä mainitut ilmoitus- ja maksuvelvoitteet.

  190

§ 7 Sopijaosapuoli voivat myöntää verovelvollisille erivapauden:

  191

• - tietyistä velvoitteista,

  192

• - veron maksamisesta, jos sen määrä on merkityksetön.

  193

Sopijaosapuolivaltiot myöntävät verovapautuksen sellaisille verovelvollisille, joiden vuosittaisen verona perusteena on kansallisena valuuttana enintään 10 000 euroa tämän sopimuksen voimaanastumispäivän muuntokurssin mukaan.

  194

OSASTO XIII NEUVOA-ANTAVA VVV-KOMITEA

  195

ARTIKLA 16

  196

1. Perustetaan neuvoa-antava VVV-komitea, jäljempänä "komitea".

  197

2. Komiteassa on 18 VVVJ:n puheenjohtajiston nimittämää asiantuntijaa, joista 12 on sopijaosapuolivaltioiden edustajien osoittamia ja 6 kansalaisyhteiskunnan edustajien osoittamia. Komitean puheenjohtajana on VVVJ:n edustaja. VVVJ huolehtii komitean sihteeristötehtävistä.

  198

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

  199

4. Komitea tarkastelee komitean puheenjohtajan, omasta aloitteestaan tai sopijaosapuolivaltion tai komitean viideosan pyynnöstä, käsiteltäviksi saattamia Valuutanvaihtoverosopimusta koskevien säännösten soveltamiseen liittyviä kysymyksiä.

  200

OSA III GLOBAALI RAHASTO JA INTERVENTIORAHASTO

  201

[Globaali rahasto ja interventiorahasto]

ARTIKLA 17

  202

§ 1 Tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi sopijaosapuolivaltiot perustavat Ministerineuvoston hallinoiman Globaalin rahaston.

  203

§ 2 Globaalin rahaston varoja käytetään globaalien yhteishyvien tarpeisiin Demokraattisen neuvoston päätöksen mukaisesti ja Ministerineuvoston aloitteesta.

  204

§ 3 Globaali rahasto kasaa osan VVVJ:n tuloista Ministerineuvoston päätösten mukaisesti GLOBAALIN INTERVENTIORAHASTOON, jolla tuetaan vaihtokursseja keinottelua vastaan. Interventiot laukeavat automaattisesti, kun sopimusosapuolivaltion valuuttareservit laskevat sellaiselle tasolle, joka on Ministerineuvoston määrittämä, tai jos kaupankäynti muuten pysähtyy, tai jos valuutta saavuttaa sellaisen kiihtyvän heikkenemisen tason, joka on Ministerineuvoston määrittämä.

  205

OSA IV VVVJ:N RAKENNE

  206

[Verojärjestön rakenne]

OSASTO I VALTIOIDEN MINISTERINEUVOSTO

  207

ARTIKLA 18

  208

§ 1 Sopijaosapuolivaltiot muodostavat Ministerineuvoston.

  209

§ 2 Ministerineuvosto edistää tämän sopimuksen tavoitteita ja toimeenpanoa. Tätä varten Ministerineuvosto

  210

1. panee toimeen niitä tehtäviä joita sopimus sille osoittaa.

  211

2. selkeyttää sopimuksen tulkintoja tai soveltamista sopimusosavaltioiden pyynnöstä.

  212

3. käsittelee mitä tahansa asiaa joka voi vaikuttaa sopimuksen toimeenpanoon.

  213

4. tekee tarpeelliseksi katsomansa muut toimenpiteet mandaatin mukaisesti.

  214

5. valmistelee VVVJ:n tuloarvion.

  215

§ 3 Ministerineuvosto voi konsultoida valtiollisia järjestöjä ja kansalaisjärjestöjä tai henkilöitä kohdan 2 erittelemien tehtävien täyttämiseksi.

  216

§ 4 Ministerineuvosto valitsee puheenjohtajan, joka toimii henkilökohtaisessa ominaisuudessaan. Kokoukset pidetään Ministerineuvoston sopimin säännöllisin väliajoin. Ministerineuvosto vahvistaa työjärjestyksensä.

  217

§ 5 Ministerineuvosto tekee päätökset yksimielisesti, paitsi kappaleen 6 tapauksissa. Sellaisiin päätöksiin voi kuulua päätös ottaa käyttöön erilainen äänestyssääntö tietyille kysymyksille tai tietyntyyppisille kysymyksille. Sopijaosapuolivaltio voi jättää äänestämättä tai esittää eriävän mielipiteen estämättä yksimielistä päätöstä. Jokaisella sopijaosapuolivaltiolla on yksi ääni, jos sillä on vähemmän kuin 10 miljoonaa kansalaista, kaksi ääntä jos kansalaisia on enemmän kuin 10 miljoonaa mutta vähemmän kuin sata miljoonaa, ja 3 ääntä jos kansalaisia on yli sata miljoonaa.

  218

§ 6 Jos yksimielisyyttä ei saavuteta:

  219

a. asiakysymyksiä koskevat päätökset tehdään sopimusosapuolivaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä;

  220

b. muut päätökset tehdään läsnäolevien ja äänestävien sopimusosapuolivaltioiden yksinkertaisella ääntenenemmistöllä.

  221

§ 7 Ministerineuvostoa avustaa sihteeristö.

  222

OSASTO II YLEINEN DEMOKRAATTINEN NEUVOSTO

  223

ARTIKLA 19

  224

§ 1 Tällä sopimuksella perustetaan Demokraattinen neuvosto.