Luonnos sopimukseksi globaalista valuutanvaihtoverosta

  1

TIIVISTELMÄ

TIIVISTELMÄ

  25

Tässä muistiossa tiivistetään Valuutanvaihtoveron sopimusluonnoksen perusideat. Ehdotetut säännöt, periaatteet ja menettelytavat esitetään pääsääntöisesti samassa järjestyksessä kuin itse sopimusluonnoksessa. Tämän muistion lopussa on sopimusluonnoksen johdantoteksti, jonka jatkeena ovat formaalin lakitekstin artiklat ja kappaleet.

  26

1 Veron peruste

  27

Kaikkia kansainvälisiä valuutanvaihtotransaktioita verotetaan saman verokannan mukaisesti, mukaanlukien kaikki valuuttatransaktiot ja johdannaiset, oli ne sitten tehty välittömästi tai futuurisopimuksilla. Sekä myyjä että ostaja maksaa veroa, olipa sitten kyse tukkumyyntitasosta (valuuttadiilereiden väliset markkinat) tai jälleenmyyntitasosta (pankkien asiakkaat). Valtaosa lain legaalista rungosta pohjautuu Euroopan komission kuudenteen ALV-direktiiviin, joka on tarjonnut mallin myös keski- ja itä-Euroopan valtioille, Venäjälle, Kiinalle ja monille muille valtioille.

  28

Valuuttatransaktioiden korvikkeiden tapauksessa valtiot ulottavat valuutanvaihtoveron VVV:n kattamaan korvikkeet. Valuutanvaihtoverojärjestö VVVJ voi kuitenkin päätyä ekslusiiviseen listaan valuutanvaihtoon rinnastettavista transaktioista ja rekisteriöityjä toimijoita koskevaan ekslusiiviseen järjestelmään.

  29

Valtiot pidättäytyvät aloittamasta tai ylläpitämästä veroparatiiseja finanssikeskuksissaan tai niiden ulkopuolella ja potentiaalisen veronkierron ollessa kysessä sopivat sulkevansa posaanreiät ja sääntelevänsä niitä. Ne vaihtavat tietoja VVVJ:n kanssa kaikista ongelmista ja pyrkivät etsimään kollektiivisia ratkaisuja näihin ongelmiin.

  30

2 Verokanta kahden portaan järjestelmässä

  31

VVV pannaan toimeen Spahnin kahden portaan järjestelmän mukaisesti valuuttojen suojaamiseksi spekulatiivisilta hyökkäyksiltä. VVVJ määrittelee hyväksyttävän vaihteluvälin, jonka sisällä sovelletaan alhaista verokantaa. Kun kauppahinta ohittaa raja-arvon, se laukaisee automaattisesti lisämaksun paljon korkeammalla verokannalla.

  32

Perusverokannaksi määrätään 0.1 % [tai kuten sovitaan], jota sovelltaan normaaleille valuuttatransaktioille.

  33

Kun valuuttakurssi rikkoo aikaisemmin asetetun vaihteluvälin rajat, sovelletaan korotetua lisäverokantaa, joka voi olla 80 prosenttia [tai kuten toisin sovitaan]. Raja-arvot määritellään crawling peg- eli liukuvan pariteetin menetelmällä, joka perustuu valuuttakurssin vaihteleviin keskiarvoihin suhteessa kyseessäolevan maan neljän tärkeimmän valuutan painotettuun koriin.

  34

Kahden portaan järjestelmä tähtää ylenmääräisen keinottelun ansiottomien voittojen takavarikointiin laukaisemalla korkeamman veron valuuttakurssien epävakauden aikoina.

  35

3 Perusvaluutanvaihtoveron kantaminen kansallisesti

  36

Kansalliset veroviranomaiset ohjaavat veron kantamista kansallisesti yhteistyössä keskuspankkien kanssa niin, että niillä on pääsy tarpeellisiin tietoihin, jota ylläpitää sellaiset instituutiot kuin Continuous Link Settlement Bank. Ammattimaiset välittäjät maksavan valuutanvaihtoveroa; jos sellaista välittäjää ei ole kyseessä (esimerkiksi ryhmä yhtiöitä), itse verovelvollinen on maksuvelvollinen.

  37

Jokainen maa kantaa VVV:n kaikista maahan asettuneiden pankkien ja muiden finassialan toimijoiden transaktoista, riippumatta siitä missä transaktio on tapahtunut tai tilitys tehty. Tämä koskee kaikkia yhtiötä, mukaanlukien ne jotka ovat asettuneet veroparatiiseihin. Kun ne tekevät kauppoja VVV-vyöhykkeen ulkopuolelta tulevien toimijoiden kanssa, ne maksavat veron kokonaisuudessaan. Veronmaksuvelvollisuus on finanssialan toimijoilla itsellään, riippumatta siitä miten ja missä kauppa on tehty ja transaktio tilitetty.

  38

Veroa siis peritään myös niiltä toimijoilta, joiden kotimaa ei ota osaa tähän sopimukseen, mutta jotka tekevät transaktioita valuuttadiilereiden toimipaikoissa VVV-vyöhykkellä tai jos käyttävät VVV-vyöhykkeen maiden tai valuuttaliitojen valuuttoja.

  39

VVVJ avustaa kansallisia viranomaisia tekemään tarvittavia muutoksia asiaankuuluviin kirjanpitokäytäntöihin ja valuutanvaihdon sääntöihin ja periaatteisiin, mukaanlukien tiskin yli tapahtuvat kaupat (OTC), taatakseen kattavan veronperintäjärjestelmän. Tämä sopimus on yhteensopiva sen tavoitteen kanssa, että suuri osa verosta kannettaisiin käyttämällä formaalia ja laillistettua nettopositioiden keskitettyä tilitysjärjestelmää, joka on jo käytössä (Continous Link Settlement Bank).

  40

Pitäen mielessä tämän sopimuksen päämäärät, valtiot sopivat vaihtavansa tarvittavia tietoja ja pyrkivänsä läpinäkyvyyteen suhteessa valuuttamarkkinoihin ja niiden verotukseen.

  41

4 Globaalirahasto ja kansallinen liikkumavara

  42

Koska kehittyneet maat antavat 80 % ja kehitysmaat 30 % vvv-tuloista VVVJ:lle, loput 20 % ja 70 % tuloista varataan kansalliseen käyttöön. Kansalliset hallitukset saavat vapaasti päättää miten haluavat käyttää kansalliset osuutensa.

  43

VVVJ:n jäsenmaat varaavat siten oikeuden lisätä liikkumavaraa ja kansallista itsemäärämistään keräämällä veroja sen kautta, että niillä on vapaus käyttää kansallinen osuus tuloista ja saamalla lisää omaehtoisuutta talouspolitiikassaan. Ne saavuttavat myös lisää itsemäärämistä ottamalla osaa VVVJ:n demokraattisen päätöksentekoon, joka jakaa varoja globaaleihin yhteishyviin tarkoituksiin.

  44

Osa Globaalirahaston varoista (Ministerineuvoston ja Demokraattisen neuvoston päätösten mukaisesti) ohjataan Globaalin interventiorahastoon, joka tukee sellaisia valuuttoja, joista ei enää käydä kauppaa tai joiden hinta heikentyy kiihtyvää vauhtia, ostamalla kyseistä valuuttaa riittävällä voluumilla markkinahinnoin.

  45

5 VVVJ:n rakenne

  46

• 1. Ministerineuvosto

  47

Ministerineuvosto on VVVJ:n tärkein päätöksentekoelin. Jäsenvaltioista koostuva Ministerineuvosto tekee päätöksiä enemmistöäänestyksiin, joissa äänet on painotettu yhdestä kolmeen suhteessa valtion väkimäärään, ja sopimuksen asettamien sääntöjen mukaisesti. Asiakysymyksiä koskevat päätökset tehdään sopimusosapuolivaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä; muut päätökset tehdään läsnäolevien ja äänestävien sopimusosapuolivaltioiden yksinkertaisella ääntenenemmistöllä.

  48

Ministerineuvosto kokoontuu säännöllisesti. Puheenjohtaja voi kutsua Ministerineuvoston koolle milloin vain, jos epätavanomaiset odottomattomat olosuhteet vaativat nopeita toimenpiteitä.

  49

• 2. Pysyvä sihteeristö

  50

VVVJ:n pysyvä sihteeristö perustetaan VVV:n ensimmäisessä toimeenpanovaiheessa. Sihteeristön kulut maksetaan aluksi suhteessa osallistuvien valtioiden YK-maksuosuuksiin [tai jos toisin sovitaan].

  51

Sihteeristön velvollisuuksiin kuuluu:

  52

a. Kansainvälisten menettelytapojen ja välttämättömien konventioiden suunnittelu ja koordinaatio.

  53

b. VVVJn kokouksien järjestäminen.

  54

c. Globaalirahaston hallinnoiminen ja tilien hoito.

  55

d. Ministerineuvoston ja Demokraatisen neuvoston päätösten toimeenpano.

  56

e. Markkinakehityksen ja valtioiden valvontamenettelyjen seuranta ja kaikkien relevanttien tapahtumien tuominen Ministerineuvoston ja Demokraattisen neuvoston tietoon.

  57

f. Yhteistyössä kehitysmaiden ja pienten maiden, kuten veroparatiisisaarivaltoiden, kanssa tutkimusten tekeminen vaihtoehtoisista tavoista, joilla niiden talous voitaisiin järjestää,

  58

g. Mikä tahansa muu tehtävä joka aiheutuu tämän sopimuksen toimeenpanosta.

  59

Sihteeristö on vastuuvelvollinen Ministerineuvostolle. Sen puolivuotisraportit on hyväksyttävä Demokraatisessa neuvostossa. Tämän laiminlyöminen voi johtaa esimerkiksi sihteeristön kolmen ylimmän johtajan vaihtoon.

  60

• 3. Demokraattinen neuvosto

  61

Demokraatinen neuvosto on autonominen ja Ministerineuvosto on sille tilivelvollinen. Sillä on täydet valtuudet tehdä esityksiä missä tahansa VVV:on liittyvässä asiaissa tai globaalien tulojen käytössä. Se määrää VVVJ:n budjetista Ministerineuvoston valmistelemana. Ministerineuvosto on velvoitettu tekemään päätökensaä Demokraattisen neuvoston hyväksymien suuntalinjojen mukaisesti.

  62

Demokraatinen neuvosto koostuu hallitusten ja demokraattisesti valittujen kansallisten parlamenttien edustajien sekä kansalaisjärjestöjen edustuksesta, joka valitaan seulontamenetelmän ja arvonnan kautta. Jokaisella hallituksella on yksi edustaja, Demokraattisesti valituilla kansallisilla parlamenteilla on yhdestä viiteen edustajaa riippuen väkiluvusta. Kansalaisyhteiskunnan edustajien määrä vastaa 3/4 hallitusten ja kansallisten parlamenttien edustajien määrästä.

  63

Demokraattinen neuvosto kokoontuu esimerkiksi kahdesti vuodessa, välittömästi ennen ja samanaikaisesti Ministerineuvoston kokousta.

  64

6 Toimeenpanovaiheita

  65

VVV voidaan toimeenpanna monivaiheisena järjestelmänä.

  66

Eri vaiheet antavat valtioryhmille aikaa luoda yhteinen organisaatio, joka kykenee hallinoimaan veroa, ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin veroparatiiseja kohtaan sekä osallistumaan samoin muihin vastaaviin aloitteisiin.

  67

• Siirtymäaika

  68

Siirtymäaikana ensimmäiseen vaiheeseen valmisteluryhmä (joka koostuu siihen liittyneistä valtioista) keskustelee, järjestää ja formuloi Valuutanvaihtoverojärjestön.

  69

• Voimaanastuminen

  70

Ensimmäisessä kansainvälisessä konferenssissa hallitustaan edustava ministeri voi olla miltä tahansa hallintoalalta. Heillä tulee olla seuranaan esimerkiksi parlamenttien edustajat. Ensimmäinen kansainvälinen konferenssi on avoin kansalaisyhteiskunnan edustajille. Sopimus astuu voimaan kun vähintään 30 valtioita on sen allekirjoittanut ja ratifioinut, ja kun maaryhmä käsittää 20 % globaaleista valuutanvaihtomarkkinoista, mitattuna kansallisten aktiviteettien kertymästä kotipaikan mukaan. Mikään ei estä valtiota liittymästä VVV-järjestöön kunhan hyväksyy sopimuksen velvoitteiden sitoumukset. Päinvastoin, kaikki maailman valtiot kutsutaan liittymään VVV-järjestöön.

  71

• Ensimmäinen vaihe

  72

Valuutanvaihtoverojärjestelmän toiminnot ensimmäisessä vaiheessa ovat seuraavat.

  73

i. VVVJ ja sen pysyvä sihteeristö perustetaan niin, että osallistuvat valtiot maksavat sen kulut suhteessa YK:n maksuosuuksiinsa .

  74

ii. VVVJ:n päämajan sijoituspaikasta päätetään. Jos siitä ei päästä yksimielisyyteen kohtuullisessa ajassa, sijoituspaikka päätetään tarkoituksenmukaiseksi katsotulla mnettelytavalla, jos se on tarpeen.

  75

iii. VVVJ avustaa kansallisia viranomaisia luomaan yhdenmukaisen veronkantojärjestelmän ja tilitysjärjestelmän Globaalirahastoon. VVVJ perustaa crawling peg- eli liukuvan pariteetin järjestelmän osallistuvien valuuttojen välille ja luo siten pohjan valuutanvaihdon verotuksen kahden portaan järjestelmällä.

  76

iv. VVVJ:ön perustetaan Globaalirahasto, johon kansalliset viranomaiset tilittävät sovitun osuuden verotuloistaan.

  77

v. VVVJ huolehtii aluksi valvonnasta ja tilintarkastuksesta.

  78

vi. Ensimmäisessä vaiheessa VVVJ on riippumaton kaikista alueellisista ja kansainvälisistä järjestöistä.

  79

• Toinen vaihe

  80

Valuutanvaihtoverojärjestelmä siirtyy toiseen vaiheeseen kun maat, jotka kattavat vähintään 90 % transaktioista valuuttamarkkinoilla toimeenpanevat aktiivisesti valuutanvaihtoveroa ja kaikki merkittävät finanssikeskukset ja suurin osa muista maista ovat liittyneet järjestelmän ensimmäiseen vaiheeseen.

  81

Tässä vaiheessa VVVJ tutkii syvällisesti toimintaansa ja rakennettaan tulevan valuutanvaihtoverojärjestelyjen ymmärtämiseksi ja valtiot kollektiivisesti päättävät toimenpiteistä tulevien järjestelyjen rakenteellisesta muotoilusta. Edustukselliset valtiot harkitsevat ryhtyvätkö ne intensiivisempään kumppanuuteen muiden olemassaolevien kansainvälisten järjestöjen, erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien, kanssa ja hyödynnetäänkö näitä foorumeita keskusteluun kansainvälisten tulojen käytöstä. Valtiot päättävät hakeeko VVVJ valtiollista asemaa YK:ssa, mahdollisen Taloudellisen turvallisuusneuoston muodossa, tai hallinnassa, Globaalihallinnon komissio (Comission of Global Governance) ehdotusten mukaisesti.

  82

Riitojeratkaisu

  83

Kahden tai useamman sopimusosapuolivaltion välinen kiista, joka liittyy tämän sopimuksen tulkintaan tai soveltamiseen ja jota ei ratkaista neuvotteluin kolmen kuukauden kuluessa sen ilmaantumisesta, saatetaan Ministerineuvoston käsiteltäväksi. Ministerineuvosto voi itse pyrkiä ratkaisemaan riidan tai voi antaa suosituksia muista riitojenratkaisukeinoista, mukaan luettuna asian saattaminen Demokraattisen neuvoston tai Kansainvälisen tuomioistuimen käsiteltäväksi kyseisen tuomioistuimen perussäännön mukaisesti.

  84

Muutokset

  85

Seitsemän vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta sopimusosapuolivaltio voi esittää muutoksia siihen. Aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua ilmoituspäivästä Demokraattinen neuvosto päättää seuraavassa istunnossaan läsnäolevien ja äänestävien sopimusosapuolivaltioiden ääntenenemmistöllä, otetaanko ehdotus käsiteltäväksi. Demokraattinen neuvosto käsittelee ehdotusta välittömästi tai kutsuu koolle Tarkistuskonferenssin, jos kysymys sitä edellyttää. Muutoksen hyväksyminen Demokraattisessa neuvostossa tai Tarkistuskonferenssissa sellaisessa tapauksessa, että siitä ei saavuteta yksimielisyyttä, edellyttää sopimusosapuolivaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöä.

  86

Irtisanominen

  87

Sopimusosapuolivaltio voi Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille osoitetulla kirjallisella ilmoituksella irtisanoa tämän perussäännön. Irtisanominen tulee voimaan vuoden kuluttua ilmoituksen vastaanottamispäivästä, ellei ilmoituksessa mainita myöhempää päivämäärää.

  88