Teivo Teivainen, 3.7.2001

Maailman sosiaalifoorumi (World Social Forum, Foro Social Mundial, olkoon lyhenteenä tässä WSF) järjestettiin ensi kerran Etelä-Brasilian Porto Alegressa tammi-helmikuun vaihteessa 2001. Jo alun perin oli tarkoitus tehdä foorumista jokavuotinen. Porto Alegren tapahtuman onnistuttua useimpien arvioiden mukaan hyvin prosessin jatkoa kohtaan on tullut aiempaa innostuneempia odotuksia.

Porto Alegren tilaisuuden organisoinut brasilialainen järjestelykomitea kutsui Sao Pauloon 9-11.6.2001 koolle WSF:n “kansainvälisen neuvoa-antavan komitean” kokouksen. Tarkoitus oli pohtia Porto Alegresta käynnistyneen prosessin jatkoa esimerkiksi keskustelemalla WSF:n periaatejulistuksesta, vuoden 2002 WSF:stä ja prosessin järjestelyjen laajentamisesta eri puolille maailmaa. Kokouksen kuluessa tehtiin päätös, että “neuvoa-antava” pudotetaan pois koolla olevan komitean nimestä. Keskustelua herätti se, kenelle komitea antaa neuvoa ja mikä on päätöksentekotapa foorumin tulevasuudesta päätettäessä. Prosessin järjestelyjen päätösvalta ja eri elinten keskinäiset suhteet jäivät kuitenkin kohtalaisen avoimiksi.

Sao Paulon kokouksessa oli paikalla ihmisiä eri puolilta maailmaa. Kuten Porto Alegressakin Afrikka ja Aasia olivat selvästi aliedustettuina Eurooppaan ja Latinalaiseen Amerikkaan verrattuna. Tämän epäkohdan parantamieen kiinnitettiin koouksessa kohtalaisen paljon huomiota. Itse esiinnyin sekä Suomen ATTACin että Network Institute for Global Democratization –järjestön ihmisenä. Varsinainen tilaisuus kesti lauantai-iltapäivästä maanantai-iltaan. Kokoukset olivat osaltani muutoin samassa paikassa, mutta Bernard Cassen kutsui paikalla olevat ATTAC-ihmiset lauantai-iltana kaupungin toisella puolella olevaan hotelliinsa, jonka kokoushuoneessa oli ATTACin sisäinen strategiakokous. Tämän sivukokouksen anti oli mielestäni melko vähäinen, ja näin tulkitsin myös monen muun ATTAC-ihmisen ajatelleen.

WSF:n periaatejulistus

Varsinainen kokous oli erittäin mielenkiintoinen. Yksi keskusteluteema oli WSF:n periaatejulistus. Keskustelua tuli ennen kaikkea kahdesta julistuksen kohdasta. Keskustelluin kohta kuului esillä olevassa julistuksessa jotakuinkin niin, että WSF-kokoontumiset ovat avoimia kaikille paitsi niille, jotka käyttävär ihmishengen vastaisia toimenpiteitä poliittisen toimintansa välineinä. Tästä syntyi keskustelua, joka on Göteborgin tapahtumista Suomen ATTACinkin piirissä käydyssä keskustelussa palautunut usein mieleeni. Toisaalla oli ihmisiä, joiden mielestä tuo muotoilu sulkee liian jyrkästi pois kansallisen vapautuksen puolesta taistelevia rintamia tai muita vastaavia ryhmiä. Belgialaisen osallistujan puheenvuoro korosti sitä, kuinka hän oli osalllistunut natsien vastaiseen vastarintaliikkeeseen toisen maailmansodan aikana eikä sen vuoksi voinut kannattaa noin poissulkevaa suhtautumista aseellisiiin ryhmiin. Kolumbialainen FARC-rintama oli myös esillä tässä keskustelussa. Toisaalta oli ihmisiä, joiden mielestä tuo muotoilu oli hyvä. Itse kuuluin epäsuorasti jälkimmäisiin, vaikka varsinaisia rintamalinjoja tässä keskustelussa ei muodostunutkaan. Minulle on tällä hetkellä epäselvää, onko periaatejulistusta tarkoitus muuttaa.

Periaatejulistuksen toinen kohta, josta tuli pientä keskustelua, oli siihen sisältyvä maininta “planetaarisesta kansalaisuudesta”. Julistuksen vimeisessä pykälässä todetaan, että FSM kannustaa siihen osallistuvia liikkeitä ja ryhmiä mieltämään toimintansa planetaarisen kansalaisuuden kysymyksinä. Uruguaylainen pitkän linjan aktivisti totesi tämäntyyppisen muotoilun olevan liian ongelmallinen. Hänen mielestään oi parempi pitäytyä puhumaan vain kansallisvaltioiden sisäisestä kansalaisuudesta. Universalismin ja nationalismin väliset jännitteet tulivat hänen puheenvuorossaan hyvin esille. Itse totesin, että jos halutaan luopua tästä muotoilusta on myös syytä kyseenalaistaa periaatejulistuksen viittaukset universaaleihin ihmisoikeuksiin. Esitin mielipiteenäni, että viittaukset planetaariseen kansalaisuuteen siinä varovaisessa ja tulevaisuuteen suuntautuneeessa muodossa kuin ne olivat julistuksessa, ovat paikallaan.

Tulevaisuuden WSF-kokoukset

Tulevaisuuden kannalta suuri kysymys liittyi siihen, jatkuuko WSF-kokouksien järjestäminen Porto Alegressa vai siirtyykö se muualle. Ja jos siirtyy (kuten käsittääkseni useimmat ajattelivat), niin milloin. Yhtenä melko yleisesti kannatettuna toimintamallina on myös se, että WSF on useammassa paikassa yhtä aikaa. Esimerkisi niin, että se on joka toinen vuosi keskitettynä yhdessä paikassa (aluksi kenties Porto Alegressa) ja joka toinen vuosi alueellisina kokouksina eri puolilla maailmaa. Hyvänä ajatuksena pidettiin sitä, että joka tapauksessa sosiaalifoorumin aikaan on eri puolilla maailmaa paikallisia kokousia. Yhtenä mallina joku esitti samaan aikaan Davosissa pidettävän Maailman talousfoorumin “saartamista” eri puolilla maailmaa pidettävillä kokouksilla.

Porto Alegren kaupungin rooli tulevaisuuden foorumeiden kotipesänä hajotti jonkin verran osallistujien mielipiteitä, vaikka tästäkään ei syntynyt mitään selkeitä rintamalinjoja. Osan mielestä Porto Alegre on niin erinomainen paikka, että foorumi tai ainakin joa toinen vuosi mahdollisesti pidettävä pääfoorumi on syytä järjestää toistaiseksi Porto Alegressa. Kaupungissa on vallassa Brasilian työväenpuolueen johtama kansanrintama, joka on ottanut käyttöön monia maailmaanlaajuisesti ihailtuja hallintokäytäntöjä, erityisesti ns. osallistavan budjettisuunnittelun. Sama ryhmä on vallassa myös Rio Grande do Sulin osavatiossa, jonka pääkaupunki Porto Alegre on. Sekä kunnan että osavaltion hallitukset ovat valmiita panostamaan voimakkaasti foorumin järjestämiseen. Muualta maailmasta olisi hankalaa löytää yhtä suotuisia järjestäjäviranomaisia. Moni on kuitenkin sitä mieltä, että tästä huolimatta foorumin on syytä lähteä jossain vaiheessa pois Porto Alegresta.

Joka tapauksessa vuonna 2002 WSF järjestetään Porto Alegressa. Järjestäjät odottavat paikalle jopa 100 000 osallistujaa eri puolilta maailmaa. Tässä suhteellisen suuressa luvussa valtaosan toki muodostavat brasilialaiset. Ensi vuoden foorumin on tarkoitus keskittyä aiempaa selkeämmin erilaisiin yhteisunnallisiin muutosehdotuksiin.

Yksi kiistakysymys kokouksessa tuli siinä, kun sovittiin koolla olevan komitean seuraavasta kokoontumispaikasta. Paikaksi valittiin Dakar lokakuun lopussa. Päätökseen vaikutti paljolti se, että katsottiin tarpeelliseksi saadaa lisää ihmisiä mukaan alueilta, joista on aliedustus prosessissa. Tämä oli myös ainoa kohta, josta kokouksessa äänestettiin. Bernard Cassen ilmoitti jyrkkäsanaisesti vastustavansa Dakarin valitsemista seuraavan kokouksen pitopaikaksi ja ehdotti Ranskaa tai Italiaa. Äänestyksessä yli 90% kuitenkin kannatti Dakaria.

Lopuksi

Kokouksessa tuli myös monia muita kysymyksiä esille keskustelussa. Omasta mielestäni esimerkiksi kokouksessa esitetty alustava suunnitelma seuraavan foorumin temaattisesta jaottelusta sosiaalisen/taloudellisen/kultturisen/ekologisen lokeroihin oli turhan konventionaalinen ja epäpolitisoiva.

Yksi olennainen kysymys Suomessa on mahdollisen Suomen WSF-komitean organisointi. Siinä voisi olla mukana useita järjestöjä. Kenties Suomen ATTAC voisi toimia kansallisen komitean koollekutsujana? Ruotsin ATTACista Sao Paulon kokouksessa paikalla olleen Aronin kanssa keskustelimme esimerkiksi siitä, että olisi hyvä jollain tavoin koordinoida pohjoismaista WSF-osallistumista. Yhtenä käytännön visiona oli, että että Pohjolasta lennetään ensi tammikuussa Porto Alegreen yhdellä yhteisellä tilauslennolla. Niin tai näin, sosiaalifoorumiin on mielestäni syytä osallistua nyt ja tulevaisuudessa. Asiasta saa lisätietoja esimerkiksi osoitteesta http://www.worldsocialforum.org tai allekirjoittaneelta.