NIGDin keskustelupaperit suomeksi

Yleismaalimallinen oikeus ja demokratia globaalitalouden sijoitusten, kilpailun ja palvelujen ehdoissa
NIGD Discussion Paper 6/2004 (PDF)
Ville-Veikko Hirvelä

Globalisaation hallinnan ja sen toimijoiden tulee kunnioittaa ja toteuttaa yleismaailmallisia ihmisoikeuksia niin että ne turvaavat kaikille ihmisarvon edellytykset ruoan, veden, terveyden, työn, koulutuksen, suojan ja puhtaan ympäristön perustarpeiden kestävän tyydyttämisen suhteen. On korjattava vallitseva tilanne, jossa "yksikään nykyisistä globaaleista instituutioista ei valvo globaaleja markkinoita kyllin demokraattisesti eikä pyri tasoittamaan maiden välistä perustavanlaatuista epätasa-arvoisuutta" ja jossa taloudelliset säännöt ja instituutiot ovat alistaneet sosiaaliset säännöt ja instituutiot. (Oikeudenmukainen Globalisaatio, ILO:n Globalisaation Sosiaalisen Ulottuvuuden Maailmankomission raportti 2004; kohdat 6, 12, 13, 15, 20, 21, 37).

Sisällys
I. Ihmisten ja maapallon elämän vapaus ja oikeudet maailman taloudessa.
II. Sijoittamisen oikeus oikeutena lisätä taloudellisten voimavarojen kestävää käyttöä
III. Kilpailun avoimuus, vapaus ja yhdenvertaisuus
IV. Palvelevatko palvelut liiketoimintaa vai ihmisten tasa-arvoista hyvinvointia?

WTO teollisuuden keppihevosena
NIGD Discussion Paper 5/2004 (PDF)
Anastasia Laitila

Euroopan unionin jäsenmaat ja kansalaiset ovat pitkään suhtautuneet epäluuloisesti geenimuunneltuihin elintarvikkeisiin. EU asetti 1996 tiukan hyväksyntäjärjestelmän, joka hidasti merkittävästi gm-organismien pääsyä unionin alueelle.
Maailman suurin gm-organismien tuottaja Yhdysvallat oli käärmeissään EU:n politiikasta, sillä se menetti suuren markkina-alueen. Lisäksi EU:n lainsäädäntö toimi esimerkkinä muille maille. Afrikan nälänhädän partaalla olevat valtiotkin kieltäytyivät ottamasta vastaan USA:n geenimuunneltua ruoka-apua, ja presidentti Bush syytti Euroopan unionia Afrikan näännyttämisestä nälkään.
Politiikan takana on kuitenkin jatkuvasti laajentuva biotekniikkateollisuus, joka menettää tuloja tiukan gm-sääntelyn vuoksi. Biotekniikkateollisuuden ja maatalousalan etujärjestöt lobbasivat USA:n hallituksen nostamaan EU:ta vastaan kanteen Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa. Yhdysvaltalaisten viljelijöiden edut esitetään ristiriitaisina bioturvallisuussäädösten kanssa, ja työkaluna etujen ajamiseen käytetään WTO:ta, joka muokkaa pelkällä riitojenratkaisumenettelyn uhalla kansainvälistä lainsäädäntöä. USA:n toimenpiteet uhkaavat WTO:n sanktioiden voimalla pakottaa gm-ruoan Euroopan markkinoille vastoin eurooppalaisten kuluttajien toiveita.

Kohti demokraattista kansainvälistä patentti- ja tekijänoikeusjärjestelmää
NIGD Discussion Paper 4/2004 (PDF)
Marko Ulvila

Koska ajatuksen-, omantunnon-, sanan- ja ilmaisun vapaus konstituoivat kaikkea tietämistä, tietoa ja niihin liittyvää sekä yksilöllistä että yhteisöllistä vastuuta, niiden käyttöä rajoittavat tekijät muuttavat tietämisen ja tiedon sisäistä olemusta ja luonnetta. Tiedon "henkisen omistamisen" yksityinen kaupallistaminen ei näin ole tiedon sisältöön nähden ulkoinen tekijä, vaan se rajoittaa tietämisen ja sen omistuksen henkisyyttä, vapautta ja vastuullisuutta; koko sen henkistä ominaisluonnetta tietona ylipäätään. Teollisoikeuksiin liittyvä tiedon synnyttämisen tukahduttava ja rajoittava kanavointi muodostaa harhan siitä, kuinka innovaatio nousisi teollisoikeuksista, kun se rajoitetaan niihin ja alkaa siksi näyttää olevan niistä peräisin.

Maailman kauppapolitiikan pohjavirrat
NIGD Discussion Paper 3/2004 (PDF)
Katarina Sehm-Patomäki

Demokraattisen kaupankäynnin ehtona on tasapuoliset neuvotteluasemat. Mutta demokraattinen osallistuminen (tasaveroiset osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet kaikilla osapuolilla) edellyttää, että osallistujien välillä ei ole epäsymmetrisiä riippuvuussuhteita. Virallisen kauppapolitiikan taustalla on monta tekijää, jotka johtavat neuvotteluasemien vinoutumiseen. Kutsun näitä tekijöitä kauppapolitiikan pohjavirroiksi.

Ensinnäkin, vapaakauppan periaatteita ei sovelleta tasapuolisesti. Samalla kun pohjoiset maat yhdessä niiden kontrolloimien kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa pakottavat etelän maita avaamaan niiden koko taloutensa hyvin nopealla aikavälillä, pohjoiset maat suojaavat omia sektoreitaan, joilla etelän maat ovat edenneet kilpailukykyisiksi. Tekstiilit ja vaatetus-, rauta-, teräs- ja maataloustuotteet muodostavat hyviä esimerkkiryhmiä kansainvälisten kaksoisstandardien kohderyhmiksi. Toiseksi, taustalla oleva kehitysmaiden velkaongelma estää niiden talouksien kehittymistä. Kolmanneksi, polkumyynnillä kilpailutetaan ulos paikallinen tuotanto. Neljänneksi, vapaakauppasopimusten turvallisuusnäkökohtiin perustuvien poikkeuksien avulla militarisoidaan maapallomme entistä enemmän ja luodaan uudet riippuvuussuhteet pohjoisten (rikkaiden) ja eteläisten (köyhien) maiden välillä.

Tekstin lopussa ehdotetaan kymmenen konkreettisia toimenpiteitä, jotka voisivat johtaa näiden maailman kauppapolitiikan pohjavirtojen katkaisemiseen.

Sisältö
1.Kansainvälisestä kauppajärjestöstä (ITO) tuli Maailman kauppajärjestö (WTO)
2.Järjestelmä johti velkaongelmaan kehitysmaissa
3.UNCTAD ennustaa uutta velkakriisiä lähitulevaisuudessa
4.Pohjoisten maiden intressit määräävät etelän maiden kauppapolitiikan
5.Kaksoisstandardit ja polkumyynti
6.Turvallisuuspoikkeudet ja uudet riipuvuussuhteeet
7.Mitä on ehdotettu kaupan poliittisten pohjavirtojen murtamiseksi?

Maailman sosiaalifoorumi - toisenlaisen maailman puolesta
NIGD Discussion Paper 1/2004 (HTML)
Laura Nisula ja Katarina Sehm-Patomäki

Maailman sosiaalifoorumi on sanottu potentiaalisesti yhdeksi aikamme merkittävimmistä poliittisista prosesseista. Lyhyessä ajassa siitä on tullut tila, jossa erilaisia intressejä ajavat ja edustavat poliittiset liikkeet kaikkialta maailmalta voivat tavata, verkostoutua ja yhdistää voimansa.

Globaalin kansalaisyhteiskunnan muodostuminen antaa paljon toivoa, mutta mikä oikein on Maailman sosiaalifoorumi-prosessi, ja miten se toimii? Mitkä ovat sen tavoitteet ja miltä sen tulevaisuus näyttää? Ja miten kaikki oikein sai alkunsa?
Tämä keskustelupaperi on tarkoitettu kaikille: sekä niille, joille Maailman sosiaalifoorumi on jo tullut tutuksi että niille, joille tämä tuttavuus on aivan uusi. Tarkoituksena on kuvata ja valottaa tämän prosessin kokeaman suuren menestyksen syitä, sille asetettuja odotuksia ja sen kohtaamia haasteita. Ensimmäisessä osassa tarkastelemme Maailman sosiaalifoorumin tähänastista taivalta, ja toisessa annamme henkilökohtaisen näkemyksen ja foorumikokemusten puhua puoestaan.

Tämä keskustelupaperi perustuu suurimmaksi osaksi eteläiselläpallonpuoliskolla tuotettuun aineistoon. Sosiaalifoorumin suuressa mittakaavassa, moniarvoisuudesta, monipuolisuudesta ja avoimesta prosessiluonteesta johtuen, sekä sen peruskirjan hengessä, on kuitenkin syytä pitää mielessä, etei kukaan voi puhua Foorumin puolesta tai kuvata sitä tyhjentävästi. Tämä prosessi on aivan liian laaja ja monimuotoinen pakotettavaksi yksien kansien väliin, ja siksi jokainen tilitys jää parhaimillaankin puolinaiseksi ja valikoivaksi.

Tämä keskustelupaperi on pyritty laatimaan mahdollisimman käytännönläheiseksi ja täydentämään syvempiä akateemisia analyyseja. Olemme yrittäneetkin näiden kansien välissä välittää sitä ainutlaatuista energiaa ja henkeä, jota Maailman sosiaaliforumi tarjoaa kaikille niille, jotka haluavat työskennellä demokraattisemmin ja oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Haluamme näin omalta osaltamme lisätä tietämystä sosiaalifoorumiprosessista ja samalla toivomme herättävämme lukijassa kiinnostuksen osallistua siihen.